Saksanpystykorva (Deutscher Spitz) on saksalainen koirarotu, joka oikeastaan muodostaa viiden rodun rotuperheen. Saksanpystykorvat ovat hyvin samankaltaisia – niillä on jopa yhteinen rotumääritelmä – ja ne erotetaan lähinnä koon ja värityksen perusteella. Saksanpystykorviin kuuluvat seuraavat rodut:
- Grosspitz
- Keeshond (Wolfspitz)
- Mittelspitz
- Kleinspitz
- Pomeranian = kääpiöpystykorva (Zwergspitz)
SAKSANPYSTYKORVAT ROTUMÄÄRITELMÄT (5 rotumuunnosta)
Klikkaa Linkki >>> https://www.kennelliitto.fi/en/files/saksanpystykorvat-0
SAKSANPYSTYKORVIEN VÄRIT/VÄRIVIRHEET
Suomen Kennelliiton KOIRANÄYTTELYSÄÄNNÖT
PIENPYSTYKORVAT ry.
Kaikki saksanpystykorvat - pomeranian, kleinspitz, mittelspitz, großspitz ja wolfspitz - polveutuvat Canis familiaris palustris -rodusta, joka on todennäköisesti koiraroduista vanhin. Erikokoisia pystykorvia on Saksassa perinteisesti käytetty vahti- ja pihakoirina ja 1800-luvulla pieniä yksilöitä alettiin jalostaa seura- ja näyttelykoiriksi. Jako eri rotuihin on tehty vasta 1900-luvulla, joten kleinspitz-pentueisiin saattaa edelleen syntyä joko liian pieniä tai suuria yksilöitä.
Kleinspitz on suosittu rotu kaikissa Euroopan maissa, mutta Yhdysvalloissa ja Kanadassa niitä ei juuri ole, koska ainoastaan pomeranian on siellä hyväksytty virallisesti. Maassamme kleineja on ollut vuodestä 1987, jolloin ensimmäiset yksilöt tuotiin Iso-Britanniasta. Rodun suosio on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2004 kleinspitzejä rekisteröitiin Suomessa 256 ja viime vuosina rekisteröinnit ovat olleet vähän alle 500. Kleinspitzejä on tuotu myös rodun kotimaasta Saksasta, Tanskasta, Hollannista, Ranskasta, Englannista, Venäjältä ja Tsekeistä.
Luonteeltaan kleinspitz on eloisa, leikkisä, ystävällinen ja tarmokas. Vahtimisvietin voimakkuus vaihtelee yksilön mukaan, mutta valppaana ja terhakkaana koirana kleini saattaa olla herkkähaukkuinen. Toimintakykyä ja -halukkuutta rodusta löytyy, mistä todisteena ovat monet luonnetestin erinomaisin pistein läpäisseet yksilöt. Oppivainen ja helposti koulutettava rotu soveltuu erinomaisesti muun muassa agilityyn ja tokoon. Omistajaansa kleini kiintyy usein hyvinkin voimakkaasti.
Kleinspitz ei vaadi omistajaltaan suunnatonta kuntoiluintoa, vaikkakin se jaksaa innostuneesti mukana lenkillä ja saattaa ryhtyä vielä kotonakin peuhaamaan. Koira pysyy omassa pihassa, eikä sillä ole metsästysviettiä. Kleinspitz tulee hyvin toimeen ihmisten ja toisten koirien sekä eläinten kanssa. Sopeutuvaisena rotuna se on helppo ottaa mukaan kaikkialle. Kleinspitz soveltuu myös lapsiperheisiin, kunhan lapset opetetaan käsittelemään koiraa jo pennusta lähtien oikein.
Kleinspitzeiltä tulee yhdistyksen jalostusohjesäännön mukaisesti tarkistaa polvet ja silmät ennen jalostuskäyttöä, ja toki tutkimista suositellaan kotikoirillekin. Muutamia polvivikaisia yksilöitä on tavattu, mutta pääpiirteittäin tilanne on kuitenkin hyvä. Kleinspitz on terve ja pitkäikäinen rotu, eikä sillä ole juurikaan tavattu perinnöllisiä sairauksia. Kleinspitz-narttu synnyttää 1-6 pentua (keskiarvo 2) yleensä ilman eläinlääkärin apua.
Kleinspitzin ihannesäkäkorkeus on 27 cm, josta sallitaan kolmen sentin poikkeama molempiin suuntiin. Paino määräytyy koon mukaan ja on keskimäärin 3-5 kg.
Näyttelyissä kleinspitz on jaettu kolmeen eri väriryhmään >> valkoinen / musta & ruskea / ja muut värit - joista jokainen arvostellaan omana rotunaan.
> Muut värit kattavat kaikki mainitsemattomat värisävyt, joten värien kirjo on melkoinen.
Sallittuja ovat lähes kaikki värit, esimerkiksi oranssi, kerma, sudenharmaa, oranssisoopeli, kermasoopeli ja black&tan.
> Kleinin tulee kuitenkin olla yksivärinen, eikä sillä saa olla valkoisia tai muunvärisiä laikkuja turkissaan.
> Poikkeuksen tekevät kaksiväriset koirat, joiden valkoiseen turkkiin on tasaisesti jakaantunut laikkuja. Päävärinä on aina valkoinen, mutta laikut voivatkin sitten olla minkävärisiä tahansa.
Kleinspitzin tuuhea ja runsas turkki ei näyttävyydestään huolimatta tarvitse mitään erityistoimenpiteitä. Koira harjataan säännöllisesti luonnonharjasharjalla vastakarvaan, jolloin turkki jää pöyheästi pystyyn.
> Karvanlähdön aikaan on syytä irrottaa esimerkiksi kammalla kaikki irtonainen karva pois. Uroksilla karvanlähtö on vuosittain, nartuilla hieman useammin. Luonnollisesti yksilöllisiä eroja esiintyy niin karvanlähdön kuin karvan määrän ja tuuheudenkin suhteen.
> Kleinspitz EI OLE trimmattava rotu, ja näyttelyihin siltä siistitään ainoastaan tassut sekä mahdollisesti hapsottavat korvakarvat.
Suomessa kleinspitzit ovat hyvin korkeatasoisia, ja varsinkin mustat ja ruskeat yksilöt ovat valloittaneet menestyksekkäästi maailmaakin. Koiria on viety jonkin verran myös ulkomaille.
> KLEINSPITZ on Aina valpas, eloisa ja poikkeuksellisen us-
kollinen omistajalleen.
> Se on hyvin oppivainen ja helppo kouluttaa.
> Luontainen epäluuloisuus vieraita kohtaan ja puuttuva metsästysvietti tekevät siitä ihanteellisen seura-ja perhekoiranja pihan vartijan.
> Se ei ole arka eikä aggressiivinen.
> Säänkestävyys, sinnikkyys ja pitkäikäisyys ovat sen erinomaisia ominaisuuksia.
Teksti lainattu Pienpystykorvat ry:n sivuilta
Jaa tämä sivu